keskiviikko 13. heinäkuuta 2016

Keskikesän keskiviikko

Puolen matkan krouvin on tämä suvi saavuttanut
ja
rengin puolelle on päästy päivän paisteessa.
Enkä minä laita pahakseni lainkaan, en.

Aurinkokelejä on ollut psoriasista ajatellen riittävästi



mutta aurinkoyliherkkyys on antanut kotiarestia.

Juu'u mieluimmin niin, jotta psori kukkii, 



kun se vain kutiaa.

Aurinkoihottuma kutiaa & kirvelee.

On niitä 



muutamia 




ulkoilupäiviäkin 




sattunut kohdalle.

Kotiarestissa ollessa sitä on tietinkin pitänyt keksiä itselleen viihdykettä.

Isompi projekti oli sohvan




hiominen ja maalaus.
Kuopus oli hanslankarina. Kiitokset hänelle!

Puikoilta on pudonnut


kuopukselle kesävillasukat
ja 



rinsessalle polvisukat.

Emma Helmille



mekko



ja nuttu.

Ompeluhommina tuli surruutettua



kissatyyny




ja OrvokkiPäivikki tyttären työkaverille
eläkkelahjaksi.
Tytär ompeli ihan omin pikkukätösin tuon Fazer ruusukkeen mekonhelmaan
muistoksi siitä missä työkaveri on elämäntyösä ahertanut.

Toivotan oikein herkullisia kesäpäiviä



kesäihmisille!


torstai 31. maaliskuuta 2016

Komeita ovat olleet kevätpäivät

Sehän on kuin karamelliä heiluttelisi lapsosen edessä,
kun aurinko paistaa, lintuset laulavat, sulavan lumen alta 
nousee kevään viherrys airuet
ja nukkumaijan täytyy mennä maate, jotta
 jaksaa viheltää yötuurissa.

Onneksi aurinko ei ole kovinkaan kainostellut vapaapäivinäkään.

Yöputken viimeisenä aamuna näin joutsenauran,
mutten edes yrittänyt kaivaa kameraa esille.
Kuvassa olisi ollut vain utuinen taivas.

Tänään kävin kaupunkikuvausretkellä kuopuksen kanssa.
Eli katsele kaupunkia sieltä mistä pikkupojatkin leikeissään
 vakoilevat salapoliiseina kotokaupungin kulkijoita.


Minun mieleen juolahtaa kyllä kaikenlaista, mutten olisi kyllä iha ite keskenäni oivaltanut
kuinka hyvä kuvauspaikka parkkihalli on.
Noh, autottomana en muutoinkaan parkkihalleissa juurikaan käy.

Valokuvaushaasteeseen 12. alhaalla



vastaan höyhenillä ja pupun papanalla ;o).
Siis pääsiäisen ylijäämät.

Haaste nro 13 on mustavalkoinen.

ensin noir 



kuva.
Parkkihallista käsin kuvattu tämäkin.

Ihan vaan 



mustavalkoinen



väreissä.

Tottakai jonkun taidottoman on pitänyt käydä sotkemassa.


Nauttikaa 



ja hullaantukaa



keväästä blogiystävät!




tiistai 22. maaliskuuta 2016

Valokuvaushaasteeseen pari kuvaa

10 ruoka




karjapaimenen pöperö.

Tämä oli myös hankala haaste, kun nälkäisenä sitä aloitti einehtimisen
ja annoksen kuvaamisen muisti vasta tuonnempana ;o) .

11 hämärässä



on hämärää jäätä ei mustaa jäätä.

Rauhaisaa hiljaista viikkoa!


perjantai 26. helmikuuta 2016

Tota noin mä ihan äkkiä

Niinhän sitä moni luulis sano vanha kansa.
Jep' ja Tarinalla usko luja ...
ihan äkkiä joutuisastihan minä yhden postauksen teen.

Vävy teki koneelleni päivityksen viime vierailulla.
Nyt tietokoneen kanssa painiessani



olen todennut, jotta minulla on kuvia niin maan mahottomasti.

Mutta sainpas siirrettyä kuvia, kun aikani olen väkertänyt.
Ähäskutti tietokokeiden päivitykset sun muut hommaa hankaloittavat jutut.
Ai'jai jotta joku paukuttaa onnistuinps fiiliksellä henkseleitä.

Se mistä aioin tehdä postauksen alkaa tuon yllä olevan prologin jälkeen
ihan justiinsa.

Kupperiskeikassa tärvääntynyt olkapääni alkoi keljuilemaan tosissaan.
Kylkeä käännellessäni heräilin pitkin öitä.
Pyörijä, kun olen.

Pitemmän päälle repaleisiin yöuniin leipääntyy ja silloin asialle on tehtävä jotain.
Lääkärin pakeille on päästävä.
Eipä tarvitse olla kummoinenkaan ennustajaeukko tietääkseen,
ettei tytestä lääkärin vastaanottoaikaa saa.
Toiveikkaana kuitenkin kokeilin kepillä



jäätä.

Noh, aikanaaan haverin jälkeen
 kävin olkapään kanssa kaupunkimme yhdellä lääkäriasemista.
Sinne siis ajanvaraus.
Nappasin netistä sen ensimmäisen ajan, joka oli tarjolla.

Kone kertoi ilmoittautuessani
vastaanottoon 11 min aikaa, 
huone 11.

Hitusen oli vastaanottohuone hakusessa



mutta löytyihän se.

Niin oli söpöt



tuolit odotustilassa.

Lukemistakin oli



tarjolla.

Arvatkaapa kuka nauraa hekotteli ja hihitteli vedet silmissä.

Siis, olen tilannut ajan lastenlääkärille ...
noh' olenhan minä lapsi.
Hitusen vaan varttuneempi tyttönen.
Isikin on päässyt oikein miehen ikään...
hitusta vajaa 80v.

Oli lääkärikin ensin yllättyneen näköinen,
kun näki Tarinan noustessa kuultuaan kutsun.
Totesin hänelle, jotta nyt tuleekin varttuneempi tyttönen.
Kasvoillani oli varmaan melkoinen virne, eikä mikään hymynkare.
Vinkkasin varmaan tapani mukaan silmääkin.
Lääkäri setä kertoi olevansa myös yleislääketieteen erikoislääkäri
 ja osaston johtaja.
Mistä hän olisi tiennyt ensitapaamisella minun 
nikkaavan silmää, heilauttelen kulmia sekä hymyilen/virnuilen
liki aina.

Kiputorppeja tuli coktail 
sairausloma menee muutaman päivän loman kanssa päälletysten.
Luulen, jotta olkapää asettu ja pääsen lomalle suunnitelma b:n mukaan.

Seuraava setti on käs'töitä.

Jämistä & jämien jämistä, langanpätkistä 



sukat iha itelle.

Prinsessan Barbien karderobiin



tein uudeen asun.

Viel' jonon jatkoksi 

valokuvaushaaste 8.



nappi.

Konsa pidän niin kovasti napeista niin 
teinpä kerran napeista lampunvarjostimen
köökinakkunalle.

Juu'u viel' yksi nappi



jos joku tietäisi minkä asepuvun nappi se tämä on?

Vielä on muuan päivä allakassa talvea ja 
bonuksena karkauspäivä
ennen kuin pääsemme maaliskuuhun aloittamaan kevään.

Olkaa iloisia 



ja naurakaa paljon!


torstai 18. helmikuuta 2016

Valokuvaushaaste 7

Seitsemäntenä aiheena on vuodenaika.

Se etukevät loppui ja talvi tuli uudelleen.

Siis 



kevättalvi.