Valokuvaushaaste

4. valo

Strömsötä Tarinan tapaan

Konsa elämme härkäviikkoja sekä läpileipien aikaa

niin juhlan kimallus

on mennyttä elämää joksikin aikaa.

Jotain tilpehööriähän tuonne lyhtyyn on laitettava tuumaiin

muutoin se näyttää ihan jonkun muun lyhdyltä kuin minun.

Ka, Strömsössä tekivät munakennokukkasvaloketjun.

Joskos minäkin. 

Jätetäänpä tuo joskos pois 

siis tuumasta toimeen.

Voin vaan todeta, jotta olen uhmannut kolesterolia

ja syönyt kananmunia riittävästi muodossa jos toisessakin.

Olen soitellut naapureitten ovikelloja tyhjien munakennojen toivossa.

Onneksi naapurini ovat jo tottuneet olemaan naapureitani.

Niin tottuneita, 

jotteivät oikeastaan edes kysele enää: 

mitä ihmettä?

Yksi mieli mottoni on 

toisen roska on toisen aarre.

Mutta kuinkas sitten kävikään ...

kaikista pyrkimyksistä huolimati

yhtä jäi paitsi.

Arvaatkos mitä jääkaapissa olevan munakennon kyljesssä lukee?

OLE VAROVAINEN!

Emmumamma sanoi aina, 

jotta väri lähtee 

sormista/käsistä

ja niinhän se 

totta vie tekee

koskaan ei voi lopullista 

väriä tietää ennalta.

Se on niin fiiliksestä kiinni

tahi

värituubista turahtaneesta värimäärästä.

Sitten vaan maalatut kukkaset 

piuhaan kiinni.

Siellä ovat

lyhdys'

ja lyhty

lipaston päällä.

Jottei nämä härkäviikkojen päivät käy

yks'totisiksi

niin leikitellään, jos ei muulla 

niin katsantotavoilla.

Valokuvaushaaste epätasapaino

3. epätasapaino

Ensin totean, jotta tämä oli oikeastaan aika vaikea teema toteuttaa.

Petäjä 

kylpee laskevan pakkas auringon säteissä.

Tarinaa uudesta tuvasta

Eilen tuuskasin postauksen kanssa ties kuinka kauan.

Tekstimeniihanpötköön.Sanavälitnaps ahtivati hanmitensa ttuu.

Kuvien laitto oli ihan oma lukunsa juu'u.

Jätin tarinan saunavuoron ajaksi teloilleen ja saunasta tullessa kaikki vaivannäkö oli haihtunut kuin savuna ilmaan.

Voin sanoa, jotta lehemänhermon hermo rapsahti irtikatkipoiki.

Noiduin niin, jotta ... ja tunteella.

Siinä olis satamajätkän korvat palaneet punaisina tahi 

hän olisi ollut vihreänä kateudesta 

tunteen palosta.

Tarinan tuvan

tarinaa ja tuhtaulua

nyt sitten uudemman kerran.

Rinsenssa sai joulupukilta mieluisia nukkeja.

Mummun piti tehdä pikaviitat, 

äkkiä illalla ennen aamunkoittoa.

E'ehei ei mitään batmanin tahi supermiehen pikaviittoja

vaan jotain prinsessan ihanaa ja kiiltävää.

Rinsenssa valitsi itse napit viittoihin.

Anna on lempihahmo niin tokihan 

Annan napissa on enemmän 

kiiltoa& kimmellystä.

Reippailut reippaassa pakkassäässä ovat olleet lyhkäisiä,

joten pirttipuuhille on jäänyt erinomaisesti aikaa.

Esimerkiksi rinsenssan tuliaiset voi 

hutkia

"rouva Weasly" aulan

seinälle

Emmumamman enkelin kanssa.

Kun joulun paiskoi töitä niin olin vapaaherrattarena uuden vuoden.

Vuodenvaihdetta odotellessa näpertelin

vessapaperihylsyistä 

tähden pikkueteiseen.

Niillä paukkupakkasilla pukeutumiseen ja riisuutumiseen meni 

enemmän aikaa kuin siihen itse ulkoiluun.

Koreita 

talvipäiviä

kameranetsimen läpi

ihasteltuna.

Näin ens'alkuun valokuvaushaasteen 

kuvat pamautan tähän jonon jatkoksi.

1. minä itse

ja toinen ;o)

minä ite.

2. jotain punaista

kauhee ihana kynttilänjalka.

Pitkästi tuli ensimmäiseen postaukseen mittaa.

Ihanaa kun jaksoit tänne asti lukea.

Tervetuloa uudelleenkin visiteeraamaan!