maanantai 25. tammikuuta 2016

Strömsötä Tarinan tapaan

Konsa elämme härkäviikkoja sekä läpileipien aikaa
niin juhlan kimallus



on mennyttä elämää joksikin aikaa.

Jotain tilpehööriähän tuonne lyhtyyn on laitettava tuumaiin
muutoin se näyttää ihan jonkun muun lyhdyltä kuin minun.

Ka, Strömsössä tekivät munakennokukkasvaloketjun.
Joskos minäkin. 
Jätetäänpä tuo joskos pois 
siis tuumasta toimeen.

Voin vaan todeta, jotta olen uhmannut kolesterolia
ja syönyt kananmunia riittävästi muodossa jos toisessakin.
Olen soitellut naapureitten ovikelloja tyhjien munakennojen toivossa.
Onneksi naapurini ovat jo tottuneet olemaan naapureitani.
Niin tottuneita, 
jotteivät oikeastaan edes kysele enää: 
mitä ihmettä?

Yksi mieli mottoni on 
toisen roska on toisen aarre.

Mutta kuinkas sitten kävikään ...
kaikista pyrkimyksistä huolimati



yhtä jäi paitsi.

Arvaatkos mitä jääkaapissa olevan munakennon kyljesssä lukee?

OLE VAROVAINEN!

Emmumamma sanoi aina, 
jotta väri lähtee 
sormista/käsistä
ja niinhän se 
totta vie tekee



koskaan ei voi lopullista 



väriä tietää ennalta.
Se on niin fiiliksestä kiinni
tahi
värituubista turahtaneesta värimäärästä.

Sitten vaan maalatut kukkaset 



piuhaan kiinni.

Siellä ovat



lyhdys'

ja lyhty



lipaston päällä.

Jottei nämä härkäviikkojen päivät käy



yks'totisiksi

niin leikitellään, jos ei muulla 



niin katsantotavoilla.


perjantai 22. tammikuuta 2016

Valokuvaushaaste epätasapaino

3. epätasapaino

Ensin totean, jotta tämä oli oikeastaan aika vaikea teema toteuttaa.


Petäjä 



kylpee laskevan pakkas auringon säteissä.

lauantai 16. tammikuuta 2016

Tarinaa uudesta tuvasta

Eilen tuuskasin postauksen kanssa ties kuinka kauan.
Tekstimeniihanpötköön.Sanavälitnaps ahtivati hanmitensa ttuu.
Kuvien laitto oli ihan oma lukunsa juu'u.

Jätin tarinan saunavuoron ajaksi teloilleen ja saunasta tullessa kaikki vaivannäkö oli haihtunut kuin savuna ilmaan.
Voin sanoa, jotta lehemänhermon hermo rapsahti irtikatkipoiki.
Noiduin niin, jotta ... ja tunteella.
Siinä olis satamajätkän korvat palaneet punaisina tahi 
hän olisi ollut vihreänä kateudesta 



tunteen palosta.


Tarinan tuvan



tarinaa ja tuhtaulua
nyt sitten uudemman kerran.

Rinsenssa sai joulupukilta mieluisia nukkeja.
Mummun piti tehdä pikaviitat, 
äkkiä illalla ennen aamunkoittoa.
E'ehei ei mitään batmanin tahi supermiehen pikaviittoja
vaan jotain prinsessan ihanaa ja kiiltävää.
Rinsenssa valitsi itse napit viittoihin.
Anna on lempihahmo niin tokihan 
Annan napissa on enemmän 




kiiltoa& kimmellystä.

Reippailut reippaassa pakkassäässä ovat olleet lyhkäisiä,
joten pirttipuuhille on jäänyt erinomaisesti aikaa.

Esimerkiksi rinsenssan tuliaiset voi 



hutkia



"rouva Weasly" aulan




seinälle



Emmumamman enkelin kanssa.

Kun joulun paiskoi töitä niin olin vapaaherrattarena uuden vuoden.

Vuodenvaihdetta odotellessa näpertelin



vessapaperihylsyistä 



tähden pikkueteiseen.

Niillä paukkupakkasilla pukeutumiseen ja riisuutumiseen meni 
enemmän aikaa kuin siihen itse ulkoiluun.

Koreita 



talvipäiviä



kameranetsimen läpi



ihasteltuna.


Näin ens'alkuun valokuvaushaasteen 

kuvat pamautan tähän jonon jatkoksi.

1. minä itse


ja toinen ;o)



minä ite.

2. jotain punaista



kauhee ihana kynttilänjalka.

Pitkästi tuli ensimmäiseen postaukseen mittaa.
Ihanaa kun jaksoit tänne asti lukea.
Tervetuloa uudelleenkin visiteeraamaan!