Strömsötä Tarinan tapaan

Konsa elämme härkäviikkoja sekä läpileipien aikaa

niin juhlan kimallus

on mennyttä elämää joksikin aikaa.

Jotain tilpehööriähän tuonne lyhtyyn on laitettava tuumaiin

muutoin se näyttää ihan jonkun muun lyhdyltä kuin minun.

Ka, Strömsössä tekivät munakennokukkasvaloketjun.

Joskos minäkin. 

Jätetäänpä tuo joskos pois 

siis tuumasta toimeen.

Voin vaan todeta, jotta olen uhmannut kolesterolia

ja syönyt kananmunia riittävästi muodossa jos toisessakin.

Olen soitellut naapureitten ovikelloja tyhjien munakennojen toivossa.

Onneksi naapurini ovat jo tottuneet olemaan naapureitani.

Niin tottuneita, 

jotteivät oikeastaan edes kysele enää: 

mitä ihmettä?

Yksi mieli mottoni on 

toisen roska on toisen aarre.

Mutta kuinkas sitten kävikään ...

kaikista pyrkimyksistä huolimati

yhtä jäi paitsi.

Arvaatkos mitä jääkaapissa olevan munakennon kyljesssä lukee?

OLE VAROVAINEN!

Emmumamma sanoi aina, 

jotta väri lähtee 

sormista/käsistä

ja niinhän se 

totta vie tekee

koskaan ei voi lopullista 

väriä tietää ennalta.

Se on niin fiiliksestä kiinni

tahi

värituubista turahtaneesta värimäärästä.

Sitten vaan maalatut kukkaset 

piuhaan kiinni.

Siellä ovat

lyhdys'

ja lyhty

lipaston päällä.

Jottei nämä härkäviikkojen päivät käy

yks'totisiksi

niin leikitellään, jos ei muulla 

niin katsantotavoilla.